Kesäkurpitsaa kaikille

Ystävällinen naapurimme lahjoitti meille pari päivää sitten itse kasvatetun kesäkurpitsan. Kurpitsalla oli kokoa melkoisesti enemmän kuin normi kaupasta ostetuilla.

Vihasin pitkään kesäkurpitsaa, koska olin kauan sitten muutaman viikon ajan poimimassa Australiassa niitä provisiopalkalla. Olin työssä aivan liian hidas saadakseni kunnon palkkaa ja kumartelun seurauksena oli kamala selkäsärky. Ketterimmät ja harjaantuneimmat kyllä pääsivät hommassa hyville ansioille.

Viime vuosina olen mieltynyt kesäkurpitsaan. Niistä saa esimerkiksi ihanan lisän salaattiin paistamalla siivuja nopeasti oliiviöljyssä paistinpannulla.

Nyt Vaavin aikana kesäkurpitsaa on tullut käytettyä useissa vauvanruoissa. Vauvan soseisiin kun on hyvä saada jostain nestettä. Kesäkurpitsasta on saanut hyvän nestepohjan ruokiin tarvitsematta lisätä juurikaan vettä tai maitoa.

Valmistin jättikurpitsasta tänään Vaaville parin päivän satsin ruokaa. Pilkoin ison pötkön kesäkurpitsaa, paprikaa, purjoa ja porkkanaa. Niitä keitin noin vartin spagetin kanssa. Mausteeksi hiukan valkosipulijauhetta ja oreganoa. Pakastimesta otin syötävään annokseen pienen satsin jauhelihaa. Sitä on helppo murentaa sopiva määrä minigrip pussista. Vaavi syö jo kymmenkuisena melko karkeaa ruokaa. Hyvin maistui.

Wikipedian artikkeli kesäkurpitsoista kertoi yllättävästi, että kesäkurpitsa ei oikeastaan ole vihannes vaan hedelmä. Artikkeli myös antoi hyviä vinkkejä kesäkurpitsan käyttöön monipuolisemmin. Olisi kiva tehdä joku päivä esimerkiksi ratatouillea, jossa kesäkurpitsa on keskeinen raaka-aine. Tuntuu että Suomessa tämä vihannes (hedelmä) on jotenkin alihyödynnetty grilliruokien lisuke.